MANAMANSALO

Oulujärven, Kainuun meren, suurin saari MANAMANSALO jakaa Oulujärven kahtia Ärjän- ja Niskanselkään. Saaren pituus on noin 16 km ja suurin leveys noin 14 km. Pinta-ala on 76 km2. Nimi tulee jo 1500-luvulta ja viittaa manaamiseen ja tarkoittanee paikkaa, johon on ollut helppo haudata vainajat. Saaren synnystä on monia tarinoita. Eräässä tarinassa Ukko Ylinen ja Sarvipääherra luomistöissään kuljettivat jättimäisellä veneellään Kivesjärvestä koukkaamaansa maatupasta, kun vene töksähti niemen nokkaan. Mahtimiehet soutivat ja huopasivat, riitelivät ja lopulta raskas lasti jäi keskelle Oulujärveä. Manamansalo on kyllä historiallisesti varsin merkittävä osa Kainuuta. Vuonna 1559 Manamansaloon rakennettiin Kainuun ensimmäinen kirkko, mutta levottomien rappasotien aikaan v. 1581 vainolainen poltti sen. Rapparit veivät myös kirkon kellon mukanaan. Vanhoissa kertomuksissa kerrottiin, että kello olisi pudonnut Vienan miehiltä Kaivannon salmen tienoilla, josta se myrskyöinä yltyi kumajamaan. Kelloa yritettiin 1900-luvun alussa etsiä monenlaisin tavoin. Myöhemmin selvisi, että kirkon kello onkin Solovetskin luostarissa Neuvosto-Karjalassa. Kirkkorantaan, vanhan kirkon paikalle, rakennettiin arkkitehti Tuomas Väyrysen suunnittelema muistomerkki, jonka kuparinen torni kohoaa 30 metrin korkeuteen. Paikalla järjestetään muutaman kerran vuodessa jumalanpalveluksia. Muistomerkkikirkon lähellä on myös vanha hautausmaa. Paikalla on muistokivi, jossa teksti: ”Tällä paikalla on sijainnut Kainuun ensimmäinen kristillinen hautausmaa.” Kainuun perukoiltakin on kirkossa käyty ja erään tarinan mukaan kainuulainen ukko oli tullut pääsiäisen aikaan kirkkoon ja palattuaan kotiseudulleen hän kertoi, että “ei sinne kannata mennä, kun kuuluvat jonkun miehen ristiinnaulinneen.“ Nykyinen hautausmaa on otettu käyttöön vuonna 1941.
Terva ja tervansoutu ovat olleet myös osa Manamansalon elämää. Lähes Venäjän rajalta lähteneet tervansoutajat 1800-luvulla huilasivat saarella matkallaan Ouluun. Ja 1860-luvulla Suomen viimeisimmät makean veden merirosvot melskasivat Ärjänselällä.
Manamansalon luonto on vaihtelevaa. On 27 km puhdasta hiekkarantaa, joissa paikoin hiekka on niin hienojakoista, että sitä on käytetty muinoin matolääkkeenä. Laajoja jäkäläkankaita, joista 50-ja 60-luvuilla nostettiin paljon jäkälää, joka vietiin Keski-Eurooppaan asti. Kirkasvetisiä lampia, joissa vesi on ollut juomakelpoista. Lampia lasketaan olevan 33-35, mutta vanhojen tarujen mukaan niitä oli ollut 71-77. Eräs suurimpia lampia on Heikanlampi, jossa harrastajasukeltajat kesäisin sukeltelevat. Kerrotaan jättiläisen halunneen kaivaa Manamansalon tieltään pois. Kun hän lapiolla kuopasi saarta, tuli siihen lampi ja kun lapiollinen lensi Kivesjärveen, sinne tuli saari. Kivesjärvessä sanottii1462007_120008_0.jpgnkin olevan yhtä monta saarta kuin Manamansalossa lampia. Saarella on myös vehmaita lehtoja ja rantatörmiä. Itärannalla, Ärjänselän puolella on Oulujärven seudun korkein yli 30 metrin korkeudelle veden pinnasta kohoava jyrkkä hiekkatörmä PALJAKKA.
V.1973 Manamansalon TEERINIEMEEN avattiin Villin Pohjolan korkeatasoinen viiden tähden leirintäalue. Läheisiin lampiin on istutettu lohta ym. kalaa. Rytölahdessa sijaitsee toinen v.1984 avattu leirintäalue KULTAHIEKAT.
Vuonna 1984 loppui lossiyhteys Kaivannon salmessa, kun siihen rakennettiin 160 metrin mittainen silta. Saaren eteläpuolella vuonna 1966 toimintansa aloittanut Alassalmen lossi kulkee yhä.
Martinlahteen rakennettiin v.1989 MARTINLAHDEN PALVELUKESKUS, jossa on kauppa, posti, ravintola, tanssilava, vierasvenesatama, asuntovaunupaikkoja, loma-asuntoja jne. Vuodesta 1990 Palvelukeskuksessa on järjestetty SAARIPÄIVIÄ, jotka saivat lisäpotkua, kun KASSU HALOSEN TAIDETALOLLA ruvettiin pitämään konsertteja. Esiintyjinä on ollut Suomen eturivin artisteja ja yleisömäärä on kasvanut vuosi vuodelta useaan tuhanteen. Tänä vuonna Saaripäivillä on KIRKA BABITZININ MUISTOKONSERTTI. Kassu Halosen Taidetalolla järjestetään myös taidenäyttelyitä, musiikkikursseja jne.
Kesäisin Manamansalo on hyvin vilkas matkailukohde, loma-asuntoja on noin 350 ja myös runsaasti veneilijöitä viihtyy Oulujärven vesillä. Eräs kappale kauneinta Suomea!     HH